Lucas: hei onko sulla suunnitelmia tälle päivälle?

Miisa: eipä oikein ole mitään :)

Lucas: hyvä. Sä tuut mun kanssa :))

Miisa: minne?

Lucas: näet sen sitten ;)

Miisa: okei. Milloin mennään?

Lucas: puol tuntia, niin oon siellä, sopiiko?

Miisa: sopii :)

Alan valmistautua vaihtamalla vaatteet ja meikkaamalla hieman. Laitan pieneen mustaan olkalaukkuuni puhelimen, hotellikortin ja rahapussin. Puoli tuntia kuluu yllättävän nopeasti ja pian kävelen jo Lucaksen autolle. En itse asiassa tiennyt, että hän omistaa ajokortin ja auton, mutta näköjään omistaa. Lucas lähtee ajamaan pois päin keskustassa ja pian isot rakennukset muuttuvat pienempiin ja harvaksemmaksi. Ympärillä alkaa näkyä metsää ja pelto aukioita. Puolen tunnin ajomatkan jälkeen Lucas pysäyttää auton pienelle metsä tielle. Hän astuu autostaan ulos ja tulee avaamaan minulle oven. Tuo auttaa minut kädestä pitäen ulos autosta ja lähtee viemään minua jonnekin pitäen edelleen kiinni kädestäni. Minulla ei ole hajuakaan minne olemme menossa tai missä edes olemme. Pian Lucas käskee minua laittamaan silmä kiinni ja minä tottelen. Tuo johdattaa minua vielä hetken eteen päin kunnes pysähtyy.

" avaa silmäsi" tuo kuiskaa korvaani. Avaan silmät ja edessäni on todella kaunis paikka. Olemme kalliolla ja kallion ala puolella näkyy pieni järvi. Näkymä on hyvin kaunis, kun aurinko paistaa järvelle hienosti. Paikka on yksin kertainen, mutta silti kaunis. Sanotaan, että Suomessa on kaunis luonto, mutta tämä on hieno ja en ole nähnyt Suomessa vastaavaa näkyä.

" tykkäätkö" Lucas kysyy.

" tämä on todella kaunis paikka" sanon.

" missä me olemme" kysyn.

" olemme vähän matkan päässä Lontoosta. Tykkään käydä täällä aina, kun haluan rauhoittua. Ajattelin, että tykkäisit tästä. Tämä on jotenkin Suomalaisen näköinen" Lucas sanoo.

" tykkään tosi paljon" sanon ja kiedon käteni Lucaksen ympärille. Tuo vetää minut kainaloonsa ja painan pääni tuon olkapäälle. Kaivan puhelimen esiin, jossa on taustakuvana Louis Tomlinson. Avaan kameran, jotta voin ikuistaa tämän paikan. Lisäksi otamme Lucaksen kanssa muutaman kuvan itsestämme. Laitan puhelimen pois.

" oletko One Direction fani" Lucas kysyy.

" Olen" sanon.

" okei" Lucas sanoo. Me olemme vielä hetken siellä kunnes lähdemme ajamaan takaisin Lontooseen tai no Lucas lähtee ajamaan ja minä istun kyydissä. Perille päästyämme pyydän Lucasia vielä hotelliin viettämään aikaa, mutta tuo sanoo, että hänen täytyy hoitaa asioita ja, että minun pitäisi varata huominen päivä hänelle. Menen siis yksin hotelliin ja siellä en mene omaa huoneeseeni vaan koputan Sarahin oveen ja tuo on huoneessaan, sillä avaa minulle oven.

" moi, tule ilmeessä sisään" Sarah sanoo.

" moi, mitäs oot tehny tänään" kysyn.

" oon vaan löhöillyt täällä" Sarah sanoo.

" mutta mitäs sä" tuo kysyy.

" olin Lucaksen kanssa tänään vähän kauempana Lontoosta" sanon.

" uu, eli teillä on jotain meneillään. Mitäs niissä bileissä oikein tapahtu" Sarah utelee.

" no aamulla heräsin Lucaksen vierestä mun hotelli huoneesta, että päättele siintä" sanon.

" eli te siis olitte sängyssä. Nopeeta toimintaa ja tilanne on siis nyt mikä" Sarah puhuu.

" no me pidetään hauskaa vielä kun oon täällä" sanon.

" hyvä" Sarah sanoo.

" hei lähetkö muuten mun kanssa huomenna shoppailee" Sarah kysyy.

" Lucas käski varata koko päivän sille. Sori" sanon.

" ei mitään. Tottakai oot Lucaksen kanssa" Sarah sanoo.

" mutta joku toinen päivä kyllä voin lähteä" sanon.

" no mut hei mennäänkö heti" Sarah kysyy.

" mennään vaan. Eipä tässä mitään muutakaan ole" sanon.

" no eiköhän sit lähdetä" Sarah sanoo.

Sori sori, en oo saanu aiheeksi jatkettua tätä. Ei vaan ole huvittanut ja vähän kiire ollu, mutta tässä nyt lyhyt luku, missä ei edes tapahtunut mitään järkevää.

Mielipiteitä!?

En jaksanut edes tarkistaa k-virheitä, joten pahoittelut jos niitä löytyy.  

Yritän saada seuraavan luvun nopeammin kirjoitettua